Puheenjohtajan palsta

Nyt kun kevät on taas saapunut ja kevään vuosikokouksissa mietitään mitä kaikkea toimintaa hoitoyhdistysten puitteissa voi järvellä tehdä, tässä ehdotuksia, jotka eivät aina edes vaadi suuria toimintakuluja:

Näkösyvyysmittaukset

– jokaisella järvellä pitäisi määrämuotoisesti harrastaa näkösyvyysmittausta, viikon – kahden viikon välein koko kesän. Muutaman vuoden mittausten jälkeen alkaa jo saada tarkan kuvan muutoksista. Näkösyvyyden lisääntyminen on yksi varmimmista merkeistä, mistä todetaan veden laadun parantuminen

Veden korkeuden mittaukset

– jokaiselle järvelle pitäisi asentaa vedenkorkeusmittari ja sopia henkilö, joka säännöllisesti käy mittarilla ja kirjaa ylös veden pinnan muutokset. Samalla olisi hyvä, että ko. henkilöllä olisi mielenkiintoa muutenkin ilmastoasioiden seurantaan eli hän voisi merkata veden korkeuden mittauksen lisäksi sademääriä, lumen sulamisajankohtia, routatilannetta jne. jolloin hän oppisi lukemaan järven vedenkorkeuksia ja jopa ennakoimaan nousuja ja laskuja

Pohjapatohankkeet

– vedenkorkeuden muutoksia seuratessa huomataan varmaankin tarve monella järvellä (varsinkin kuivemman kesän aikana, kun vesi menee hälyttävän alas) veden korkeuden säätelyyn, jolloin mietitään voitaisiinko asialle tehdä jotain. Pohjapato on halpa ratkaisu nostaa järven pinnan alikorkeutta, mutta se vaatii kaikkien rannanomistajien yhteisen kirjallisen tahdon ja sen eteenpäin vieminen kannattaa aloittaa ELY-keskuksesta (Ari Sallmen), jolta saat tiedot ja ohjeet asian aloittamiseksi ja eteenpäin viemiseksi.

Ulkoinen kuormitus

– ulkoista kuormitusta järviyhdistysten keinoin voi vähentää pienimuotoisilla patorakennelmilla järveen laskeviin ojiin. Kuitenkin niin, että niihin saadaan maanomistajan lupa ja hankitaan ohjeet ELY-keskukselta (Anni Karhunen), WWF (Elina Erkkilä) tai Järki-hanke(Eija Hagelberg)
– jos taas on mahdollista rakentaa laskuojiin laskeutusaltaita, kannattaa aloittaa selvitykset samoilta henkilöiltä kun edellä on lueteltu.
Jos tuntuu siltä, että siitä voisi rakentaa hankkeenmuotoisen, kannattaa ottaa yhteyttä myös Ykkösakseliin (Maarit Teuri)

Kasvikartoitus

– jokaisella järvellä pitäisi olla myös tehtynä kasvikartoitus; ja se toimii parhaiten siten, että haetaan järveltä kasviasiantuntija tai kasveista kiinnostunut ja aloitetaan porukalla selvittämään oman järven kasvillisuutta. Samalla oppii tuntemaan mahdolliset haittavesikasvit sekä niiden tavat kukkia, levitä, viihtyä vesistössä tulevat tutuiksi. Kannattaa tietysti myös selvittää vesikasvien tapa levitä, varsinkin haitallisten sellaisten.

Vesikasvillisuuden poisto

-pienimuotoisena vesikasvillisuuden poistoa voi harrastaa itse omalta rannaltaan tai suurempien alueiden osalta kasvuston poistoa vesiniittokoneella tekee mm. Keijo Liski

Vesilintuhavaintojen kerääminen

-jokaisella järvellä olisi hyvä määrittää lintuhavaintojen vastaanottaja ja kerätä tiedostoa oman järven linnustosta ja pitää vaikka vesilintupäivät kesällä. Isot ja vesilinnut ovat helpoimmin tunnistettavia ja niistä mm. kuikka ja kaakkuri ovat lintuja, joiden esiintymisestä toivoo tietoja lintuyhdistykset ja Birdlife. Vesistöklinikan jäsenistöstäkin voisi löytyä asiantuntijoita, joita voi käyttää hyväksi.

Kala- ja rapuasiat

-olisi hyvä, että järviyhdistykset olisivat kiinteässä yhteistyössä osakaskuntien kanssa, osallistuisivat osakaskuntien vuosikokouksissa päätöksentekoon järvien kalakannan istutusasioissa, hoitokalastusasioissa sekä nyt olisi jo aika kaikilla järvillä (missä veden laatu ja talvinen happitilanne antaa myöden) aloittaa rapukannan elvyttäminen ja selvittää yhdessä osakaskunnan ja TE-keskuksen kalatalousosaston kanssa mahdollisuudet istuttaa täplärapuja järviin (jos kotimaisen rapun on rutto vienyt). Ainoastaan joillakin latvavesistöillä voi olla pieni mahdollisuus elvyttää vielä kotimaisen ravun kantaa.